Mielenterveysalan liikuntatapahtumissa riittää kävijöitä – Rahoituksen vähentäminen uhkaa karsia osallistujia

Tampereen Kaupin kentällä toukokuun päätteeksi pelatussa, 18. kerran järjestetyssä Mielenterveyden keskusliiton mestaruusturnauksessa kestosuosikki salibandy sai rinnalleen uutuuslajina kävelyfutiksen.

MTKL:n ensimmäinen mestaruusturnaus pelattiin vuonna 2002, jolloin lajivalikoimaan kuului salibandyn lisäksi lentopallo sekä jalkapallo. Sittemmin mielenterveystoimijoiden asiakkaista ja henkilökunnasta koostuvien joukkueiden mittelöistä on muodostunut jokavuotinen tapahtuma.

MTKL:n liikunta-asiantuntija Kati Rantonen on seurannut liikuntatoiminnan kehittymistä mielenterveysalalla jo pitkään.

”Ihmiset kokevat tärkeäksi tapahtuman, jota kohti kulkea oman harrastuksensa kanssa. Myös vastapuolen pelaajat ovat käyneet tutuiksi vuosien myötä, ja heidän tapaamisensa lisää turnauksen merkityksellisyyttä entisestään”, Rantonen toteaa.

Vuodesta 2013 Tampereen Ilveksen vetovastuulla olleen mestaruusturnauksen lajivalikoima on vuosien varrella muuttunut, joskin salibandyn suosiota eivät muut lajit ole kyenneet horjuttamaan. Perinteinen jalkapallo ei saavuttanut missään vaiheessa pelaajien keskuudessa suurta suosiota, kun taas lentopallon suosio hiipui vähitellen.

”Jäsenistömme ikääntyy siinä missä muukin väestö. Moni kokee joukkuelajit liian vauhdikkaiksi, eikä osallistujia meinaa enää riittää samaan tapaan kuin ennen.”

Tarve kevyemmälle urheilulajille on siis olemassa, ja ehdotus sen toteutustavasta nousi Mielenterveyden keskusliiton tietoisuuteen jäsenjärjestöjen riveistä.

”Teetimme kyselyn jäsenillemme ja tiedustelimme heidän toiveitaan turnauksen suhteen, ja sieltä ehdotettiin kävelyfutista uudeksi lajiksi.”

Pelitapahtumien järjestämisen lisäksi Mielenterveyden keskusliitto pyrkii tukemaan noin 150 jäsenjärjestöään liikuntatoiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Jäsenten piirissä on reilut 250 liikuntaryhmää, jotka tavoittavat säännöllisesti harrastajia.

”Yritämme järjestönä tuoda voimakkaasti esille liikunnan ja mielen hyvinvoinnin yhteyttä, mutta asenteiden muuttaminen on hidasta. Ajattelemme Mielenterveyden keskusliitossa, että liikunta tuo jaksamista arkeen ja on jo senkin takia tärkeä osa elämänhallintaa. Ihmiset kokevat, että näihin liikuntaryhmiin on helppo liittyä osaksi, koska porukka ympärillä on tuttua muun toiminnan kautta.”

Vaikka parannettavaa löytyykin, ovat asenteet Rantosen mukaan muuttuneet mielenterveyskentän sisällä merkittävästi. Liikunnan psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset vaikutukset ovat niin hyvät ja laaja-alaiset, että harva viitsii hyötyjä kiistää.

”Mt-alalla ymmärretään nykyään liikunta osana mielen hyvinvointia. On myös jokaisen etu, että ihminen pysyy hyvässä kunnossa ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään.”

Mielenterveyden keskusliiton ensimmäiseen kävelyfutisturnauksessa pelasi yhteensä neljä joukkuetta. Mestaruuteen turnauspäivän päätteeksi yltänyt Pohjoisen Pojat Oulusta, Suomen vanhin mielenterveyskuntoutujien urheiluseura Tampereen Pallo-Karhut, Mielekästä liikunnan iloa -hankkeen joukkue Tampereelta sekä POHU Helsingistä.

Vaikka vuotuiset liikuntatapahtumat koetaan tärkeiksi niin pelaajien kuin henkilökunnankin keskuudessa, on rahoituksen saanti pelimatkoja varten yhä haastavampaa, kertoo Rantonen.

”Monet tahot miettivät, tukeeko kunta enää seuraavana vuonna heidän reissuansa. Itse koen tämän olevan väärä paikka vähentää tukea. Monet osallistujia eivät ole koskaan aiemmin päässeet mihinkään tapahtumaan. Eilen eräs pelaaja tuli kertomaan, kuinka hän oli pari vuotta aiemmin tehnyt jatkoaikamaalin, jonka turvin hänen joukkueensa voitti mestaruuden. Hän kertoi sen olleen tyttärensä syntymän jälkeen tärkein asia hänen elämässään.”

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.